Toiminnantarkastaja on yhdistyksen talouden ja hallinnon valvonnan kannalta keskeinen henkilö, erityisesti silloin kun yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Tehtävänsä huolellisesti hoitava toiminnantarkastaja tuo yhdistyksen toimintaan läpinäkyvyyttä, luotettavuutta ja suojaa väärinkäytöksiltä.
Tässä artikkelissa YhdistysLex-lakitietopalvelun vastaava toimittaja, lakimies Sami Makkonen avaa yleisimpiä toiminnantarkastajaa koskevia kysymyksiä. Vastaukset perustuvat YhdistysLexissä julkaistuihin syventäviin artikkeleihin.
Miten toiminnantarkastaja valitaan?
Toiminnantarkastaja valitaan yhdistyksen sääntöjen mukaan. Säännöissä määrätään toiminnantarkastajien lukumäärä ja toimikausi sekä milloin heidät valitaan. Useimmiten toiminnantarkastajat valitsee yhdistyksen kokous.
Jos toiminnantarkastajia valitaan ainoastaan yksi, tulee hänelle valita varatoiminnantarkastaja.
Kuka voi toimia toiminnantarkastajana
Toiminnantarkastajan tulee olla täysi-ikäinen henkilö, jolla on oltava yhdistyksen toimintaan nähden sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin on tarpeen toiminnantarkastuksen suorittamiseksi.
Toiminnantarkastajan tulee olla riippumaton, eikä toiminnantarkastajaksi voida valita hallituksen jäsentä tai tämän lähipiiriin kuuluvaa henkilöä. Yleensä yhdistyksen jäsen voi kuitenkin toimia toiminnantarkastajana.
Oikeushenkilö (esim. yritys tai yhdistys) ei voi koskaan toimia toiminnantarkastajana, vaan toiminnantarkastajan on aina oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajana ei voi toimia myöskään se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
Toiminnantarkastajan vastuulla on itse kieltäytyä tehtävästä, jos hän ei täytä näitä edellytyksiä. Käytännössä myös yhdistyksen jäsenillä ja valitsevan kokouksen puheenjohtajalla on hyvä olla hieman pelisilmää asian suhteen.
Mikä on toiminnantarkastajan tehtävä?
Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa:
- yhdistyksen talous
- yhdistyksen hallinto
- laatia toiminnantarkastuskertomus
Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhdistyksen talous ja hallinto siten, että yhdistyksen jäsenet saavat riippumattoman mielipiteen näiden hoidosta. Jos tarkastuksessa nousee esille, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikottu, tulee toiminnantarkastajan mainita tästä tarkastuskertomuksessa.
Mitä toiminnantarkastuskertomus sisältää?
Toiminnantarkastuskertomus on nimensä mukaisesti kertomus suoritetusta tarkastuksesta. Tarkastuskertomuksessa tulee mainita, jos sen aikana on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyslakia on rikottu.
Toiminnantarkastuskertomus laaditaan tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Yhdistyksen jäsenet tai valtuutetut arvioivat mm. tarkastuskertomuksen perusteella, voidaanko hallituksen esittämä tilinpäätös vahvistaa.
Mikä on toiminnantarkastajan vastuu?
Toiminnantarkastajan vastuulla on suorittaa tehtävänsä huolellisesti ja asianmukaisesti. Toiminnantarkastaja voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos hän aiheuttaa tahallisesti tai tuottamuksesta yhdistykselle vahingon.
Toiminnantarkastajan on ensiarvoisen tärkeää noudattaa tarkastuksessa yhdistyksen sääntöjä ja yhdistyslakia sekä tarvittaessa kieltäytyä tehtävästä puutteellisen osaamisen takia.
Milloin yhdistykselle riittää toiminnantarkastaja?
Yhdistyksellä voi olla aina toiminnantarkastaja. Yhdistys voi kuitenkin jättää toiminnantarkastajan valitsematta, jos sillä on tilintarkastaja.
Yhdistykselle riittää toiminnantarkastaja (eli tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta), jos yhdistyksen kahdella edellisellä tilikaudelle vähintään kaksi seuraavaa edellytystä täyttyy:
- taseen loppusumma on enintään 100 000 euroa
- liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 200 000 euroa
- palveluksessa on keskimäärin enintään kolme henkilöä
Jos edellytyksistä täyttyy korkeintaan yksi, tulee yhdistyksellä lain mukaan olla tilintarkastaja.
Yhdistyksellä voi olla sekä toiminnantarkastaja että tilintarkastaja. Näin on erityisesti suurimmissa yhdistyksissä.
Toiminnantarkastajan palkkio
Toiminnantarkastajalle ei ole pakko maksaa palkkiota. Palkkion maksamiselle ei kuitenkaan ole estettä. Jos toiminnantarkastuksesta maksetaan palkkio, kannattaa palkkion olla suhteessa yhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen. Pienessä yhdistyksessä sopiva palkkio voi olla esimerkiksi 200 euroa. Ulkopuoliselle asiantuntijalle tulee yleensä maksaa suurempi palkkio kuin toiminnassa mukana oleville tai entisille aktiiveille.
Palkkioon liittyen yhdistyksen tulee huomioida työnantajavelvoitteet, kuten sivukulut ja tulorekisteriin ilmoittaminen.
Asiantuntija toiminnantarkastajana
Yhdistys voi valita toiminnantarkastajakseen ulkopuolisen asiantuntijan. Toiminnantarkastajaksi kannattaa palkata yhdistysoikeuteen erikoistunut juristi erityisesti silloin, kun yhdistyksessä epäillään väärinkäytöksiä tai yhdistyksessä muuten halutaan kiinnittää erityistä huomiota hallinnon ja talouden lainmukaisuuteen.
Koska toiminnantarkastajalla tulee olla sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin tehtävän hoitamiseksi on tarpeen, voi tämä joissain yhdistyksissä käytännössä tarkoittaa sitä, että toiminnantarkastajan tulee olla juristi tai muu asiantuntija.
Lisätietoa
YhdistysLex-lakitietopalvelun syventävistä artikkeleista löydät vinkit muun muassa talouden ja hallinnon tarkastuksen toteuttamiseen käytännössä sekä lakimiehen laatiman mallipohjan toiminnantarkastuskertomukseksi.
Ota yhteyttä, jos yhdistyksenne tarvitsee asiantuntijan apua toiminnantarkastukseen.