Säätiöiden apurahatoiminnalla on keskeinen merkitys tieteen, taiteen, tutkimuksen ja monien muiden yleishyödyllisten tarkoitusten edistämisessä. Vaikka apurahojen myöntäminen on monen säätiön keskeinen toimintamuoto, siihen liittyy myös joukko oikeudellisia seikkoja, jotka säätiön johdon tulee ottaa huomioon. Hyvin suunniteltu apurahaprosessi paitsi ennaltaehkäisee oikeudellisia…
Säätiön verotuksen kannalta keskeinen kysymys on, katsotaanko säätiö verotuksessa yleishyödylliseksi yhteisöksi. Yleishyödyllinen asema voi tuoda säätiölle merkittäviä verotuksellisia etuja, mutta tuo asema ei ole pysyvä tai automaattinen. Verohallinto arvioi yleishyödyllisyyttä kokonaisuutena tarkastellen sekä säätiön sääntöjä että sen tosiasiallista toimintaa. Jokaisen…
Säätiölain mukaan säätiön on tuettava tai harjoitettava hyödyllistä tarkoitusta edistävää toimintaa, eikä tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen tai taloudellisen edun tuottaminen sen lähipiirille. Lähipiirisääntely on siksi keskeinen osa sitä juridista kehikkoa, jossa säätiö toimii. Säätiön arjessa lähipiirisääntelyä koskevat kysymykset…
Säätiöt perustetaan tyypillisesti toteuttamaan tarkasti määriteltyä tarkoitusta pitkällä aikavälillä. Yhteiskunta, toimintaympäristö ja säätiöiden käytännön toiminta muuttuvat kuitenkin vuosikymmenten aikana usein merkittävästi. Tämän vuoksi säätiön säännöt ja tarkoitus eivät aina vastaa muuttuneita olosuhteita samalla tavalla kuin säätiötä perustettaessa. Tässä artikkelissa Aigis…
Jäsenen erottamiseen liittyy riskejä Yhdistyksellä on laaja harkintavalta siinä, keitä se valitsee jäsenikseen. Jäsenyyden edellytyksistä voidaan määrätä säännöissä, eikä yhdistyksen edes tarvitse ottaa kaikkia jäsenehdot täyttäviä hakijoita jäsenikseen. Mutta entä jos yhdistys haluaa erottaa jäsenen? Yhdistys ei voi erottaa jäsentä…
Säätiöitä katsotaan turhan usein vain niiden varallisuuden tai sijoitustoiminnan näkökulmasta. Säätiön olemassaolon ydin ei kuitenkaan ole varojen omistaminen tai niiden kasvattaminen, vaan säätiön perimmäinen tehtävä on toteuttaa sille säännöissä määrättyä hyödyllistä tarkoitusta. Tämä lähtökohta erottaa säätiön esimerkiksi osakeyhtiöistä ja osuuskunnista.…
Sisällys: Yhdistyksen kokouksen merkitys Milloin yhdistyksen kokous on pidettävä? Mitä siitä seuraa, jos vuosikokous tai muu yhdistyksen sääntömääräinen kokous pidetään liian myöhään? Hallituksen vastuu korostuu ongelmatilanteissa Virheiden ennaltaehkäiseminen Milloin kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen? Aigis auttaa yhdistyksiä ja niiden hallituksia Yhdistyksen…
Viime vuosina valtionavustuksiin on kohdistunut merkittäviä leikkauksia, mikä on pakottanut monet yhdistykset arvioimaan toimintaansa uudella tavalla. Esimerkiksi STEA on esittänyt merkittäviä muutoksia avustusten myöntämiskriteereihin. Uusissa kriteereissä painoarvoa on annettu järjestöjen välisen yhteistyön lisäämiselle ja yhdistysten yhdistymisille. Eduksi katsottaisiin jatkossa, että…
Yhdistyksen säännöt ovat yhdistyksen sisäisen toiminnan oikeudellinen perusta. Ne ohjaavat kaikkea yhdistyksen päätöksentekoa, hallintoa ja käytännön toimintaa. Hyvin laaditut säännöt ehkäisevät riitoja, tukevat tehokasta toimintaa ja varmistavat, että yhdistys täyttää lainsäädännön vaatimukset. Hyvin laaditut säännöt eivät ainoastaan täytä lain vaatimuksia,…
Merkittävä osa yhdistystoiminnasta Suomessa rakentuu pitkälti avustusten varaan. Julkiset tuet, säätiörahoitus ja hankerahat mahdollistavat monen yhdistyksen toiminnan. Samalla avustuksien huolimattomaan käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä juridisia riskejä, jotka voivat pahimmillaan johtaa takaisinperintään, vahingonkorvausvastuuseen tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin yhdistyksen johdolle. Tässä artikkelissa…
