Säätiöitä katsotaan turhan usein vain niiden varallisuuden tai sijoitustoiminnan näkökulmasta. Säätiön olemassaolon ydin ei kuitenkaan ole varojen omistaminen tai niiden kasvattaminen, vaan säätiön perimmäinen tehtävä on toteuttaa sille säännöissä määrättyä hyödyllistä tarkoitusta.
Tämä lähtökohta erottaa säätiön esimerkiksi osakeyhtiöistä ja osuuskunnista. Säätiö ei ole olemassa itseään varten eikä varallisuuden säilyttämistä varten. Sen olemassaolon oikeutus perustuu siihen, että se edistää tarkoitustaan aktiivisesti ja vaikuttavasti. Säätiötä voidaankin kuvata tarkoituksensa välikappaleeksi.
Tässä artikkelissa käydään läpi säätiön velvollisuutta toimia aktiivisesti tarkoituksensa toteuttamiseksi. Aigis Lakiasiaintoimisto neuvoo säätiöitä niiden koko elinkaaren ajan perustamisesta sääntömuutoksiin, hallintoon ja toiminnan kehittämiseen. Pitkäaikaisen kokemuksen ansiosta Aigiksen asiantuntijat auttavat tunnistamaan mahdolliset haasteet jo ennakolta ja löytämään ratkaisuja, jotka tukevat säätiön tavoitteita pitkällä aikavälillä.
Hyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen on säätiön olemassaolon peruste ja päämäärä
Säätiön varallisuus on vain väline, ei toiminnan päämäärä. Hyvin hoidettu omaisuus, onnistunut sijoitustoiminta ja vakaa taloudellinen asema ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat tarkoituksen toteuttamisen myös pitkällä aikavälillä. Niillä on kuitenkin vain välinearvoa, sillä ne eivät yksin täytä säätiön tarkoitusta.
Jos säätiö keskittyy ainoastaan kartuttamaan varallisuuttaan ilman, että se käyttää resurssejaan sääntöjensä mukaisen tarkoituksen edistämiseen, jää säätiön olemassaolon keskeinen tavoite toteutumatta. Varojen kasvattaminen on perusteltua vain silloin, kun se palvelee tarkoituksen tehokasta toteuttamista tulevaisuudessa.
Säätiön menestystä ei siten tulisi arvioida ainoastaan taseen kasvun perusteella, vaan ennen kaikkea sen perusteella, miten hyvin säätiö on onnistunut edistämään tarkoitustaan.
Johto vastaa aktiivisuudesta
Vastuu tarkoituksen toteuttamisesta kuuluu säätiön johdolle. Esimerkiksi jokaisella hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen velvollisuus huolehtia siitä, että säätiö toimii sääntöjensä mukaisesti ja edistää sille määrättyä tarkoitusta. Johdon on siten toimittava aktiivisesti sen eteen, että säätiö todella toteuttaa tarkoitustaan käytännössä.
Säätiön johto voi toki tehdä strategisia valintoja siitä, miten tarkoitusta kulloinkin toteutetaan. On luonnollista, että toiminnan painopisteet voivat muuttua ajan myötä ja toimintatavat elävät. Johto ei kuitenkaan voi päättää, ettei tarkoitusta toteutettaisi lainkaan. Säätiö ei liioin voi heittäytyä passiiviseksi.
Passiivisuus voi rikkoa säätiölakia
Aktiivisuusvelvollisuuden kannalta myös passiivisuus on ongelma. Johdon vastuu ei rajoitu vain tehtyihin päätöksiin, vaan ulottuu myös tilanteisiin, joissa tarpeellisiin toimiin ei ryhdytä. Jos säätiö ei toteuta tarkoitustaan, säätiön johto ei voi vedota siihen, ettei se ole tehnyt mitään väärää. Säätiölain näkökulmasta ongelmallista voi olla juuri se, että johto on jäänyt passiiviseksi silloin, kun sen olisi pitänyt toimia.
Tämä erottaa säätiön hallitustyöskentelyn monesta muusta organisaatiosta. Tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää jatkuvaa arviointia siitä, toteutuuko säätiön tarkoitus riittävän tehokkaasti ja vaikuttavasti, pelkästään organisaation edun varjelu ei riitä.
Tehokkuus kuuluu hyvään säätiöhallintoon
Pelkkä tarkoituksen muodollinen toteuttaminen ei välttämättä riitä huolellisuusvelvoitteen toteuttamiseen. Säätiön johdon on myös arvioitava, toteutetaanko tarkoitusta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla.
Hyvä hallitus seuraa toiminnan tuloksia, arvioi käytettyjen toimintamallien vaikuttavuutta ja pohtii säännöllisesti, miten säätiön resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin. Tarkoituksen toteuttaminen ei ole yksittäinen vuosittainen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii suunnittelua, seurantaa ja kehittämistä. Aktiivinen hallitus kysyy säännöllisesti, saavutetaanko säätiön tavoitteet, käytetäänkö varoja tarkoituksenmukaisesti ja vastaako toiminta edelleen niitä tavoitteita, joita varten säätiö on aikanaan perustettu.
Jokainen hallituksen jäsen on vastuussa
Oikeuskäytännön mukaan säätiön hallituksen jäsenillä on aktiivinen toimintavelvollisuus. Hallitus toimii kollektiivisena toimielimenä, mutta vastuu ei häviä ryhmän taakse. Jokaisen jäsenen on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että hallitus kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti.
Käytännössä tämä yksittäisen hallituksen kohdalla tarkoittaa osallistumista kokouksiin, päätöksentekoon, valmisteluun ja valvontaan. Hallituksen jäsen ei voi jättäytyä sivustakatsojaksi ja olettaa muiden huolehtivan säätiön asioista. Aktiivinen osallistuminen kuuluu tehtävän ytimeen.
Vastuun merkityksen voidaan katsoa korostuvan erityisesti suurissa säätiöissä, joissa hallinnoitavat varat voivat olla huomattavia ja toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus laaja. Mitä suurempi säätiö ja mitä merkittävämpi sen omaisuus, sitä tärkeämpää on hallituksen aktiivinen ja huolellinen toiminta.
Lopuksi
Säätiö on perustettu toteuttamaan tiettyä hyödyllistä tarkoitusta. Hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, että tämä tarkoitus näkyy konkreettisina tekoina, päätöksinä ja vaikutuksina yhteiskunnassa. Säätiön tarkoituksen toteuttaminen ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää hallitukselta jatkuvaa huomiota.
Tarvitsetko apua säätiön perustamiseen tai säätiöoikeudellisiin kysymyksiin?
Aigis Lakiasiaintoimisto avustaa asiakkaitaan kaikilla säätiöoikeuden osa-alueilla, kuten säätiön perustamisessa, säätiölain tulkinnassa, hallinnon järjestämisessä ja tarkoituksen muuttamisessa. Kokeneet säätiöjuristimme auttavat varmistamaan, että säätiön toiminta on juridisesti kestävällä pohjalla.
Jos siis etsit säätiöjuristia tai asiantuntijaa säätiöoikeudellisiin kysymyksiin, ota yhteyttä Aigiksen asiantuntijoihin.
Sami Makkonen
Osakas, OTM (Helsingin yliopisto)
sami.makkonen@aigis.fi