Säätiölain mukaan säätiön on tuettava tai harjoitettava hyödyllistä tarkoitusta edistävää toimintaa, eikä tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen tai taloudellisen edun tuottaminen sen lähipiirille. Lähipiirisääntely on siksi keskeinen osa sitä juridista kehikkoa, jossa säätiö toimii.
Säätiön arjessa lähipiirisääntelyä koskevat kysymykset nousevat säännöllisesti esiin hankinnoissa, apurahoissa, työsuhteissa ja muissa liiketoimissa, joissa säätiön ja sen lähipiiriin kuuluvan tahon intressit voivat kohdata. Tässä artikkelissa säätiöjuridiikkaan erikoistuneen Aigis Lakiasiaintoimiston säätiöjuristi Sami Makkonen avaa tarkemmin, mitä lähipiirisääntely käytännössä tarkoittaa säätiöille ja kuinka se tulee huomioida säätiön toiminnassa.
Aigis neuvoo säätiöitä säätiöiden toimintaan ja hallintoon sekä säätiölain tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Kokeneet säätiöoikeuteen erikoistuneet lakimiehemme auttavat varmistamaan, että säätiön toiminta, päätöksenteko ja hallinto seisovat tukevalla juridisella pohjalla. Järjestämme myös räätälöityjä koulutuksia säätiöiden johtohenkilöille lähipiirisääntelystä ja säätiön hallinnon juridiikasta.
Haluatteko kehittää säätiönne lähipiirihallintoa? Aigis avustaa säätiön lähipiirihallinnon toimintatapojen kehittämisessä ja lähipiirisääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Voit halutessasi ottaa suoraan yhteyttä säätiöoikeuden asiantuntijaamme sami.makkonen@aigis.fi.
Säätiön lähipiirin määritelmä: Mitä säätiön lähipiirillä tarkoitetaan?
Lähipiirin käsite säätiölaissa
Säätiön lähipiiri on huomattavasti laajempi henkilöjoukko kuin moni säätiön johtoon kuuluva aluksi olettaa. Huomio kiinnittyy usein hallituksen jäseniin ja toimitusjohtajaan, mutta säätiölain lähipiirimääritelmä ulottuu myös heidän läheisiinsä ja yhteisöihin, joiden kautta taloudellinen etu voisi välillisesti siirtyä lähipiiriin kuuluvalle henkilölle.
Säätiön lähipiiriin kuuluvat muun muassa säätiön perustaja, säätiössä määräysvaltaa käyttävä taho, säätiön hallituksen ja mahdollisen hallintoneuvoston jäsenet, säätiön toimitusjohtaja sekä muut säätiön johtoon kuuluvat henkilöt. Lisäksi lähipiiri käsittää näiden henkilöiden perheenjäsenet ja lähisukulaiset sekä yhteisöt, yhtiöt ja säätiöt, joissa he käyttävät määräysvaltaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähipiirisuhde voi syntyä paitsi suoran henkilökohtaisen yhteyden myös omistus- ja määräysvaltasuhteiden kautta. Esimerkiksi hallituksen jäsenen omistama konsulttiyhtiö tai toimitusjohtajan puolison määräysvallassa oleva kiinteistöyhtiö voi kuulua säätiön lähipiiriin samalla tavoin kuin kyseiset henkilöt itse.
Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi keskeiset säätiön lähipiiriin kuuluvat ryhmät.
Säätiön perustaja
Säätiön perustaja kuuluu lähtökohtaisesti aina säätiön lähipiiriin riippumatta siitä, kuinka aktiivisesti hän osallistuu säätiön myöhempään toimintaan. Tämä perustuu säätiöoikeuden keskeiseen periaatteeseen, jonka mukaan säätiön perustaminen ei saa muodostaa välinettä taloudellisen hyödyn hankkimiseksi perustajalle. Vaikka perustaja olisi luopunut kaikesta muodollisesta päätösvallasta, hänen suhteensa säätiöön on niin läheinen, että lähipiirisääntely ulottuu häneen ja hänen kanssaan tehtäviin järjestelyihin.
Säätiössä määräysvaltaa käyttävät tahot
Lähipiiriin kuuluvat myös henkilöt, yhteisöt tai muut tahot, jotka käyttävät säätiössä määräysvaltaa. Määräysvalta voi perustua esimerkiksi sääntömääräiseen oikeuteen nimittää enemmistö hallituksen jäsenistä tai muuten vaikuttaa ratkaisevasti säätiön päätöksentekoon. Tällaisen tahon vaikutusmahdollisuudet ovat niin merkittäviä, että lähipiirisääntelyn tavoitteiden toteutuminen edellyttää sen kuulumista lähipiirin käsitteen piiriin.
Säätiön hallituksen jäsenet
Jokainen säätiön hallituksen jäsen kuuluu säätiön lähipiiriin. Hallitus vastaa säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, varojen käytöstä sekä strategisesta johtamisesta. Koska hallituksen jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa säätiön tekemiin päätöksiin ja varojen käyttämiseen, heidän kanssaan tehtäviä liiketoimia, sopimuksia ja muita järjestelyjä tarkastellaan tavallista tiukemmin.
Säätiön toimitusjohtaja
Säätiön toimitusjohtaja kuuluu aina lähipiiriin. Toimitusjohtaja johtaa säätiön operatiivista toimintaa ja vastaa hallituksen antamien linjausten toteuttamisesta. Hänen asemansa säätiössä on sellainen, että mahdolliset taloudelliset järjestelyt toimitusjohtajan tai hänen vaikutuspiirissään olevien tahojen kanssa edellyttävät erityistä huolellisuutta, avoimuutta ja dokumentointia.
Säätiön hallintoneuvoston jäsenet
Jos säätiöllä on hallintoneuvosto, myös sen jäsenet kuuluvat lähipiiriin. Hallintoneuvoston tehtäviin voi kuulua esimerkiksi hallituksen toiminnan valvonta tai jäsenten valinta. Vaikka hallintoneuvosto ei osallistu päivittäiseen johtamiseen, sen jäsenillä voi olla merkittävää vaikutusvaltaa säätiön hallinnossa, minkä vuoksi lähipiirisääntely koskee myös heitä.
Säätiön asiamies ja muut johtoon kuuluvat toimihenkilöt
Lähipiiriin kuuluvat myös muut säätiön johtavassa asemassa olevat työntekijät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asiamies, toiminnanjohtaja, talousjohtaja, sijoitusjohtaja tai muu henkilö, jolla on tosiasiallista vaikutusvaltaa säätiön toimintaan tai varojen käyttöön. Lähipiirisääntelyn näkökulmasta ratkaisevaa ei ole tehtävänimike, vaan henkilön asema ja mahdollisuus vaikuttaa säätiön päätöksentekoon.
Säätiön tilintarkastajat
Myös säätiön tilintarkastaja kuuluu säätiön lähipiiriin. Tilintarkastajalla on keskeinen rooli säätiön toiminnan riippumattomassa valvonnassa, minkä vuoksi tilintarkastajakin luetaan säätiön lähipiiriin.
Säätiön johdon perheenjäsenet
Lähipiirisääntely ei koske ainoastaan edellä mainittuja säätiön johtoon kuuluvia tahoja, vaan myös heidän perheenjäseniään. Lähipiiriin kuuluvat esimerkiksi puoliso, avopuoliso, lapset, lastenlapset sekä vanhemmat. Lainsäätäjä on katsonut, että taloudellinen etu voidaan käytännössä siirtää yhtä hyvin läheiselle perheenjäsenelle kuin suoraan päätöksentekijälle itselleen.
Säätiön johdon muut lähisukulaiset
Perheenjäsenten lisäksi lähipiiri kattaa myös laajemman sukulaispiirin. Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi sisarukset, isovanhemmat, lapsenlapset sekä tietyissä tilanteissa puolison lähisukulaiset. Vaikka nämä henkilöt eivät aina ole mukana säätiön toiminnassa, heidän kauttaan syntyvät järjestelyt voivat aiheuttaa samoja eturistiriitoja kuin läheisempien perheenjäsenten kanssa tehtävät järjestelyt.
Säätiön lähipiirin määräysvallassa olevat yhteisöt ja säätiöt
Jos hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, perustaja tai muu lähipiiriläinen käyttää määräysvaltaa yksin tai yhdessä toisen lähipiiriläisen kanssa yhteisössä tai säätiössä, myös tuo kyseinen yhteisö tai säätiö kuuluu säätiön lähipiiriin. Tämän on tarkoitus ehkäistä tilanteita, joissa säätiön lähipiirille annettaisiin taloudellista etua välillisesti esimerkiksi konsultti-, kiinteistö- tai sijoitusyhtiön kautta.
Säätiön perustajana tai määräysvallan käyttäjänä olevan yhteisön johto
Mikäli säätiön perustajana tai siinä määräysvaltaa käyttävänä tahona toimii yhteisö tai toinen säätiö, myös kyseisen yhteisön johto kuuluu lähipiiriin. Esimerkiksi yhdistyksen, osakeyhtiön tai toisen säätiön hallituksen jäsenet ja johtohenkilöt voivat kuulua säätiön lähipiiriin silloin, kun yhteisö on säätiön perustaja tai käyttää suhteessa siihen määräysvaltaa.
Miksi säätiön lähipiirisääntely on olemassa?
Säätiö poikkeaa olennaisesti osakeyhtiöstä. Siinä missä osakeyhtiössä liiketoiminnan tarkoitus on lähtökohtaisesti tuottaa arvoa omistajille, säätiössä toiminta perustuu säätiön hyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen.
Säätiöllä ei ole omistajia, eikä sen tarkoituksena voi olla taloudellisen edun tuottaminen säätiön lähipiirille. Säätiön on toteutettava sääntöjensä mukaista tarkoitusta riippumattomasti siitä, ketkä sitä hallinnoivat ja keitä lähipiiriin kuuluu.
Lähipiirisääntelyn tarkoitus on ennen kaikkea suojata tätä alkuperäistä tarkoitusta. Ilman sääntelyä olisi mahdollista, että säätiön varoja käytettäisiin vähitellen johdon tai perustajien omaksi hyödyksi. Lähipiiritoimien valvonta on keskeinen painopiste myös Patentti- ja rekisterihallituksen säätiövalvonnalle.
Yleisimmät säätiön lähipiiritoimiin liittyvät riskit
Säätiön lähipiirisääntelyn näkökulmasta riskit eivät useimmiten synny avoimesta väärinkäytöksestä (vaikka tätäkin tapahtuu), vaan tilanteista, joissa säätiön johto ei tunnista päätöksentekoon liittyviä lähipiirisidonnaisuuksia tai ei dokumentoi niitä riittävän huolellisesti. Käytännössä ongelmat liittyvät usein siihen, että säätiön ja lähipiiriin kuuluvan henkilön välillä on liiketoimi tai muu taloudellinen järjestely, jonka ulkopuolinen tarkastelija voi perustellusti kyseenalaistaa.
Lähipiiriin kuuluminen ei kuitenkaan muodosta automaattista estettä liiketoimille tai avustuksille. Moni säätiön johtoon kuuluva saattaa esimerkiksi olettaa virheellisesti, ettei säätiö voisi lainkaan myöntää apurahaa lähipiiriin kuuluvalle henkilölle. Näin ei kuitenkaan ole. Säätiölaki ei estä lähipiiriläistä saamasta apurahaa, jos hän täyttää samat objektiiviset valintakriteerit kuin muutkin hakijat. Riskit syntyvät tilanteissa, joissa lähipiiriläistä suositaan joko avoimesti tai hienovaraisemmin esimerkiksi poikkeamalla normaalista hakumenettelystä, muuttamalla arviointiperusteita tai myöntämällä etuuksia, joita muilla hakijoilla ei ole mahdollisuutta saada.
Erityisesti erilaiset kaupalliset järjestelyt aiheuttavat säännöllisesti haasteita säätiön lähipiirihallinnossa. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa säätiö hankkii palveluita hallituksen jäsenen omistamalta yhtiöltä. Tällainen lähipiiriliiketoimi ei lähtökohtaisesti ole kielletty, mutta sen hyväksyttävyys edellyttää, että palvelulle on todellinen tarve, korvaus vastaa markkinatasoa ja päätöksenteko tapahtuu asianmukaisesti ilman esteellisten henkilöiden osallistumista. Mitä merkittävämmästä sopimuksesta on kysymys, sitä tärkeämpää on pystyä osoittamaan dokumentoidusti, että järjestely olisi toteutettu samoilla ehdoilla myös täysin ulkopuolisen toimijan kanssa.
Erityisen tarkasti arvioitavia ovat tilanteet, joissa säätiö myöntää lainaa lähipiiriin kuuluvalle henkilölle tai tämän määräysvallassa olevalle yhtiölle. Vaikka säätiölaki ei enää täysin kategorisesti kiellä kaikkia lähipiirilainoja, käytännössä niiden hyväksyttävyyskynnys on korkea. Säätiön johdon tulee pystyä osoittamaan, että laina on säätiön edun mukainen, vakuudet ovat asianmukaiset ja lainaehdot vastaavat markkinaehtoja. Juuri lähipiirilainoissa korostuu se säätiöoikeuden peruslähtökohta, että säätiön varat ovat olemassa säätiön tarkoituksen toteuttamista, eivät lähipiirin rahoittamista varten.
Myös kiinteistökaupat, työsuhteet ja erilaiset konsulttisopimukset ovat tilanteita, joissa säätiön johdon tulisi aina pysähtyä arvioimaan mahdollista lähipiirisuhdetta ennen päätöksentekoa. Vaikka järjestely olisi täysin perusteltu ja markkinaehtoinen, sen lainmukaisuus voi myöhemmin joutua kyseenalaistetuksi, mikäli päätöksentekoprosessi on puutteellisesti dokumentoitu.
Esteellisyys säätiöissä
Lähipiirisääntely ja esteellisyyssäännökset kulkevat käytännössä käsi kädessä. Säätiön hyvä hallinto ei toteudu pelkästään siten, että päätöksen lopputulos on ”oikea”. Yhtä tärkeää on se, että päätöksentekoon ei osallistu esteellisiä henkilöitä.
Esteellisyyden tarkoituksena on varmistaa, että säätiön päätökset perustuvat yksinomaan säätiön etuun. Kun hallituksen jäsenellä, toimitusjohtajalla tai muulla päätöksentekoon osallistuvalla henkilöllä on asiassa henkilökohtainen tai taloudellinen intressi, hänen kykynsä arvioida asiaa täysin objektiivisesti voi vaarantua. Tämän vuoksi esteellinen henkilö ei saa osallistua asian valmisteluun eikä päätöksentekoon.
Käytännössä tilanteet ovat usein arkisia. Säätiö saattaa esimerkiksi harkita viestintäpalveluiden ostamista yhtiöltä, jonka omistaa hallituksen jäsenen puoliso. Vaikka tarjous olisi kilpailukykyinen ja palveluntarjoaja pätevä, lähipiirisuhde on tunnistettava ja asia on käsiteltävä asianmukaisesti. Esteellisen henkilön tulee poistua asian käsittelyn ajaksi, ja pöytäkirjasta tulee ilmetä selvästi sekä esteellisyyden peruste että se, ettei henkilö ole osallistunut päätöksentekoon.
Vaikka liiketoimessa itsessään ei olisi ongelmaa, ongelmaksi voi muodostua se, että esteellisyyttä ei ole tunnistettu tai dokumentoitu. Jälkikäteisessä arvioinnissa tämä voi muodostua merkittäväksi ongelmaksi erityisesti silloin, kun PRH tai tilintarkastaja tarkastelee päätöksen lainmukaisuutta myöhemmin.
Säätiön johdon vastuu lähipiirisääntelyn näkökulmasta
Lähipiiriasioissa korostuu säätiön johdon vastuu. Säätiölain lähtökohtana on, että säätiön johdon on toimittava huolellisesti sekä yksinomaan säätiön edun mukaisesti. Tätä kutsutaan huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuudeksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säätiön johdon on aktiivisesti arvioitava paitsi suunnitellun toimenpiteen taloudellista järkevyyttä myös sitä, liittyykö järjestelyyn lähipiirisuhteita tai muita sellaisia seikkoja, jotka voivat vaarantaa säätiön edun tai tarkoituksen toteutumisen. Pelkkä hyvä tarkoitus ei riitä vapauttamaan vastuusta, mikäli menettely on ollut puutteellinen.
Lähipiiritoimien kohdalla säätiölaissa on lisäksi erityispiirre, joka tekee johdon asemasta poikkeuksellisen vaativan. Mikäli säätiölle aiheutuu vahinkoa lähipiiritoimesta, johtoon kuuluva henkilö joutuu usein näyttämään itse toimineensa huolellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteon tueksi kannattaa herkästi hankkia ulkopuolinen arvio ja dokumentoida kaikki olennaiset harkintaperusteet huolellisesti.
Vastuukysymysten lisäksi on muistettava, että lähipiiriasioihin liittyy myös merkittävä maineulottuvuus. Vaikka yksittäinen järjestely olisi juridisesti puolustettavissa, puutteellinen avoimuus ja epäilyt voivat heikentää luottamusta säätiön toimintaan. Säätiöiden legitimiteetti perustuu viime kädessä siihen, että ulkopuoliset voivat luottaa varojen käytön tapahtuvan säätiön tarkoituksen eikä yksittäisten henkilöiden edun mukaisesti.
Miten säätiön johdon tulisi huomioida lähipiirisääntely arjessa?
Monissa säätiöissä lähipiirisääntelyyn liittyvät kysymykset nousevat esiin vasta silloin, kun käsiteltävänä on jokin poikkeuksellinen liiketoimi, apurahapäätös tai muu yksittäinen järjestely. Käytännössä tehokkain tapa hallita lähipiiririskejä on kuitenkin tehdä niiden huomioimisesta osa säätiön normaalia hallintoa ja päätöksentekokulttuuria. Lähipiirisääntelyn noudattamisen ei tulisi olla yksittäinen tarkastuspiste kokousmateriaalien lopussa, vaan luonteva osa kaikkea valmistelua, päätöksentekoa ja valvontaa.
Säätiön johdon kannattaa jokaisen merkittävän sopimuksen, hankinnan, avustuksen, rekrytoinnin tai muun taloudellisen päätöksen yhteydessä arvioida jo valmisteluvaiheessa, liittyykö asiaan jokin säätiön lähipiiriin kuuluva henkilö tai yhteisö. Samalla on arvioitava, voiko järjestely synnyttää esteellisyyden, edellyttääkö se erityistä dokumentointia tai tuleeko siitä raportoida toimintakertomuksessa. Mitä aikaisemmin mahdollinen lähipiirisuhde tunnistetaan, sitä helpompaa on varmistaa päätöksenteon lainmukaisuus ja välttää myöhemmät epäselvyydet. Lähipiirisuhteen tunnistamisessa varsinkin suurimmissa säätiöissä keskeinen apuväline on lähipiirirekisteri.
Hyvä käytännön periaate on, että säätiön johto tarkastelee lähipiiritilanteita myös ulkopuolisen arvioijan näkökulmasta käsin. Vaikka järjestely olisi täysin sallittu, olisi voitava vastata uskottavasti kysymykseen siitä, näyttäisikö päätös asianmukaiselta myös säätiön ulkopuolisen tarkastelijan silmissä. Tämä lähestymistapa tukee paitsi säätiölain noudattamista myös säätiön hyvää hallintoa ja luottamusta säätiön toimintaa kohtaan.
Säätiön lähipiirirekisteri
Säätiölaki ei lähtökohtaisesti velvoita säätiöitä ylläpitämään kattavaa ja jatkuvasti päivitettävää lähipiirirekisteriä. Käytännössä monet säätiöt hyötyvät kuitenkin siitä, että keskeiset lähipiirisuhteet tunnistetaan ja dokumentoidaan järjestelmällisesti. Erityisesti suuremmissa säätiöissä lähipiirirekisteri voi olla hyvin tehokas väline.
Lähipiirirekisterin tarkoituksena on auttaa säätiön johtoa tunnistamaan tilanteet, joissa lähipiirisääntely voi tulla sovellettavaksi. Rekisteriin voidaan kirjata esimerkiksi säätiön hallituksen jäsenet, hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja, muut johtavat toimihenkilöt sekä heidän ilmoittamansa olennaiset sidonnaisuudet ja määräysvallassa olevat yhteisöt.
Asianmukaisesti ylläpidetty lähipiirirekisteri helpottaa ja tehostaa päätöksenteon valmistelua ja vähentää riskiä siitä, että lähipiirisuhde havaitaan vasta jälkikäteen. Samalla se parantaa mahdollisuuksia täyttää toimintakertomukseen liittyvät raportointivelvollisuudet ja osoittaa tarvittaessa, että säätiön hallitus on huolehtinut lähipiirihallinnosta asianmukaisesti.
Säätiön lähipiiriohje
Yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa säätiön hyvää hallintoa on laatia kirjallinen lähipiiriohje. Vaikka lainsäädäntö ei kaikissa tilanteissa edellytä erillistä ohjeistusta, käytännössä se auttaa sekä hallitusta että operatiivista johtoa soveltamaan lähipiirisääntelyä johdonmukaisesti ja ennakoivasti.
Hyvä lähipiiriohje määrittelee, mitä säätiössä pidetään lähipiirisuhteena, miten mahdolliset sidonnaisuudet ilmoitetaan, milloin esteellisyys syntyy ja miten esteellisyys käsitellään kokouksissa. Lisäksi ohjeessa voidaan kuvata menettelytavat kilpailuttamiselle, markkinaehtoisuuden arvioimiselle, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämiselle sekä lähipiiritietojen raportoinnille.
Erityisen hyödyllinen lähipiiriohje on tilanteissa, joissa säätiöllä on laajaa apurahatoimintaa, aktiivista sijoitustoimintaa, laaja lähipiiri tai runsaasti ulkopuolisia palveluntuottajia. Tällöin yksittäisten henkilöiden muistiin tai tulkintoihin perustuva toimintatapa on usein riittämätön. Selkeä ohjeistus luo yhtenäiset toimintaperiaatteet ja vähentää merkittävästi virheiden mahdollisuutta.
Säätiön lähipiiritapahtumien dokumentointi
Säätiön lähipiirisääntelyn näkökulmasta hyvin dokumentoitu päätös on usein yhtä tärkeä kuin itse päätöksen sisältö. Ratkaisevaksi kysymykseksi riskienhallinnan pettäessä voi muodostua se, pystyykö säätiön johto osoittamaan toimineensa huolellisesti ja säätiön edun mukaisesti. Mikäli dokumentaatio puuttuu, myös asianmukaisesti tehty päätös voi jälkikäteen näyttää ongelmalliselta. Tarvittaessa dokumentointia voidaan tukea ulkopuolisen juristin lausunnolla.
Säätiön on toimintakertomuksessaan raportoitava säätiön ja sen lähipiirin väliset taloudelliset toimet. Toimintakertomuksesta tulee ilmetä vähintään lähipiirisuhteen luonne, kuvaus toteutetusta toimesta tai annetusta taloudellisesta edusta sekä toimen raha-arvo silloin, kun arvo on määriteltävissä.
Raportoitavia toimia voivat olla esimerkiksi lähipiirille myönnetyt apurahat ja avustukset, palvelusopimukset, lainajärjestelyt, omaisuuden käyttöoikeudet, matkaedut sekä muut taloudelliset järjestelyt. Myös sellaiset edut, joille ei voida helposti määrittää tarkkaa rahallista arvoa, kuten säätiön omistaman kiinteistön käyttöoikeus, kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
Aigiksen säätiöoikeuden asiantuntijat apunasi
Lähipiirisääntely, esteellisyyskysymykset ja säätiön ns. compliance kuuluvat säätiöiden haastavimpiin oikeudellisiin kokonaisuuksiin. Vaikka säätiölain perusperiaatteet ovat selkeitä, käytännön tilanteet edellyttävät usein tapauskohtaista arviointia. Merkittävien hankintojen, lähipiiriliiketoimien, avustuspäätösten, johdon palkitsemisen sekä hallituksen vastuukysymysten yhteydessä ennakoiva juridinen arviointi voi ehkäistä merkittäviä riskejä.
Aigis Lakiasiaintoimisto avustaa säätiöitä kaikissa säätiöoikeuteen, lähipiirihallintoon, säätiön hallintoon ja säätiön hallituksen vastuuseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvomme säätiöitä muun muassa lähipiirisuhteiden tunnistamisessa, päätöksenteossa, säätiölain tulkinnassa ja erilaisissa vastuukysymyksissä. Autamme myös laatimaan säätiön lähipiiriohjeen ja toimintaperiaatteet lähipiirirekisterille.
Kokenut säätiöjuristi auttaa tunnistamaan riskit ennen kuin ne johtavat valvontatoimenpiteisiin, vahingonkorvausvastuuseen tai mainehaittoihin. Aigiksen säätiöoikeuden asiantuntijat yhdistävät vahvan juridisen osaamisen käytännönläheiseen lähestymistapaan, jotta säätiön toiminta täyttää hyvän hallinnon ja voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset ja säätiön johto voi keskittyä olennaiseen. Kun tarvitset luotettavaa kumppania säätiöoikeudellisissa kysymyksissä, olemme apunasi.
Sami Makkonen
Osakas, OTM (Helsingin yliopisto)
sami.makkonen@aigis.fi