Jäsenen erottamiseen liittyy riskejä
Yhdistyksellä on laaja harkintavalta siinä, keitä se valitsee jäsenikseen. Jäsenyyden edellytyksistä voidaan määrätä säännöissä, eikä yhdistyksen edes tarvitse ottaa kaikkia jäsenehdot täyttäviä hakijoita jäsenikseen. Mutta entä jos yhdistys haluaa erottaa jäsenen? Yhdistys ei voi erottaa jäsentä mielivaltaisesti haluamallaan perusteella ja haluamallaan tavalla, vaan sekä jäsenen erottamisen perusteista että erottamismenettelystä on nimenomaisesti säädetty yhdistyslaissa. Virheellisesti hoidettu erottamisprosessi saattaa johtaa päätöksen pätemättömyyteen ja sisäisiin ristiriitoihin sekä pahimmassa tapauksessa pitkäkestoiseen ja kalliiseen tuomioistuinkäsittelyyn. Tässä artikkelissa käydään pääpiirteissään läpi, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon ennen erottamispäätöksen tekemistä ja miten erottamismenettely hoidetaan lain mukaan oikein. Yhdistyksen säännöt ja erotettavan jäsenen menettely kuitenkin vaikuttavat siihen, miten tilannetta olisi kussakin yksittäisessä tilanteessa arvioitava.
Erottamisperusteet
Ensinnäkin jäsenen voi aina erottaa yhdistyslaissa säädetyllä perusteella. Laissa säädettyjen kolmen erottamisperusteen mukaan jäsen voidaan erottaa, jos hän
- on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
- ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenen voi erottaa näillä laissa säädetyillä erottamisperusteilla, vaikka niitä ei olisi erikseen mainittu yhdistyksen säännöissä.
Lisäksi jäsen voidaan erottaa säännöissä erikseen määrätyllä perusteella, kunhan määräys on riittävän täsmällinen eikä ole ristiriidassa lain tai yhdistyksen tarkoituksen kanssa. Sääntöihin ei sen sijaan voida ottaa täysin vapaaharkintaista erottamisperustetta. Jäsentä ei voi erottaa vain siksi, ettei häntä enää haluta jäseneksi tai että hän on yhteistyöhaluton. Yhdistyksessä on siedettävä sisäisiä erimielisyyksiä ja myös johtoon kohdistuvaa arvostelua.
Yhdistyksen säännöissä voidaan myös määrätä, että jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa säännöissä määrätyn ajan maksamatta.
Mitä on selvitettävä ennen päätöksen tekemistä?
Ensiksi yhdistyksen on tunnistettava, millä nimenomaisella säännöistä tai laista löytyvällä perusteella jäsen aiotaan erottaa. Erottamisperustetta silmällä pitäen on seuraavaksi selvitettävä, mitä jäsen on tehnyt tai jättänyt tekemättä, ja miten jäsenen menettely on lain tai sääntöjen kanssa ristiriidassa. Erottamisen perusteena olevat tapahtumat ja niitä koskeva aineisto on syytä dokumentoida huolellisesti.
Jos erottaminen perustuu jäsenen yhdistykselle aiheuttamaan vahinkoon, yhdistyksen on kyettävä osoittamaan sekä vahinko että sen syy-yhteys erotettavan jäsenen toimintaan. Vahingon ei tarvitse olla esimerkiksi esinevahinkoa tai taloudellista vahinkoa, mutta menettelyn on täytynyt johtaa yhdistyksen kannalta epäedulliseen seuraukseen.
Päätös ei myöskään saa loukata jäsenten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden loukkaus saattaa olla käsillä silloin, kun samalla tavalla menetelleitä jäseniä kohdellaan eri tavoin, eli esimerkiksi vain osa jäsenvelvoitteensa laiminlyöneistä erotetaan. Yhdistyksen on tällöin kyettävä perustelemaan, minkä vuoksi tietty jäsen on erotettu toimintansa vuoksi, mutta muita samalla tavalla toimineita ei. Yhdistyksellä on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus tarkistaa linjaansa ajan kuluessa.
Erottamisperuste ei varsinaisesti vanhennu, vaikka yhdistys ei ryhtyisikään jäsenen menettelyn vuoksi joutuisasti toimenpiteisiin. Pitkä passiivisuus voi kuitenkin johtaa siihen, että yhdistyksen katsotaan hyväksyneen jäsenen menettelyn ja luopuneen vetoamasta siihen erottamisperusteena.
Kuka päättää erottamisesta, ja onko erotettava esteellinen käsittelemään asiaa?
Yhdistyslain mukainen lähtökohta on, että jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen kokous. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että päätösvalta jäsenen erottamisesta annetaan esimerkiksi hallitukselle. Hallitusta alemmanasteista toimielintä, kuten tiettyä valiokuntaa, ei kuitenkaan voi vakiintuneen tulkinnan mukaan valtuuttaa erottamaan jäseniä.
Esteellisyys määräytyy eri tavalla sen mukaan, missä päätös tehdään. Yhdistyksen kokouksessa erotettavaksi ehdotettu jäsen ei ole esteellinen, vaan hän saa osallistua keskusteluun ja äänestää omaa erottamistaan koskevassa asiassa. Hallituksen jäsen sen sijaan on esteellinen käsittelemään omaa asiaansa hallituksen kokouksessa. Jos hallituksen jäsenen on sääntöjen mukaan oltava yhdistyksen jäsen, hallituksella ei ole lainkaan toimivaltaa erottaa omaa jäsentään yhdistyksestä, koska päätös päättäisi samalla tämän hallituspaikan. Tällöin asia kuuluu yhdistyksen kokoukselle.
Jäsenen kuuleminen
Erotettavalle on ennen päätöksentekoa varattava tilaisuus selityksen antamiseen, ellei erottamisen syynä ole jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jäsenen ei ole pakko hyödyntää hänelle varattua tilaisuutta. Näyttötaakka tilaisuuden varaamisesta on yhdistyksellä, joten kuulemispyyntö ja sen lähettäminen kannattaa dokumentoida.
Jos jäsen ei ole läsnä kokouksessa, jossa asia ratkaistaan, tilaisuus on varattava etukäteen ja selityksen antamiseen on jätettävä kohtuullinen aika.
Mitä erottamispäätöksessä pitää mainita?
Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Päätöksestä pitäisi käydä ilmi, mihin erottamisperusteeseen ratkaisu perustuu ja mikä konkreettinen jäsenen teko tai laiminlyönti on johtanut erottamiseen. Riittävää ei siis ole se, että päätöksessä ainoastaan viitataan esimerkiksi yhdistyksestä erottamista koskevaan lainkohtaan. Jos erottaminen perustuu siihen, että jäsen on aiheuttanut yhdistykselle vahinkoa, tulisi päätöksessä kuvata myös yhdistykselle aiheutunut vahinko. Tehty päätös sekä sen valmisteluaineisto kannattaa dokumentoida huolellisesti mahdollista myöhempää selvittelyä varten. Lisäksi jäsenelle on yleensä hyvä ilmoittaa päätöksestä, vaikka laista ei suoraan ole johdettavissa tällaista edellytystä.
Mitä virheellisesti hoidetusta erottamisesta voi seurata?
Virheellisesti erotettu jäsen voi saattaa yhdistyksen päätöksen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos katsoo sen pätemättömäksi. Tuomioistuin voi kumota yhdistyksen päätöksen jäsenen erottamisesta. Tuomioistuinkäsittelyyn kuuluu myös merkittävä oikeudenkäyntikuluriski. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että erottaminen tehdään pitävin perustein ja oikeassa menettelyssä. Lisäksi lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen erottaminen voi johtaa velvollisuuteen korvata erotetulle aiheutunut vahinko. Joissain tapauksissa vahingonkorvausvelvollisuus voi langeta henkilökohtaisesti hallituksen jäsenelle tai yhdistyksen toimihenkilölle.
Milloin juristi kannattaa ottaa mukaan?
Yhdistyksen kannattaa pyytää ulkoinen arvio ennen erottamispäätöksen tekemistä erityisesti seuraavissa tapauksissa:
- On epävarmuutta siitä, ylittääkö jäsenen toiminta erottamiskynnyksen.
- Jäsen itse kiistää menetelleensä lain tai sääntöjen vastaisesti.
- Erottaminen perustuisi toimintaan, joka ei aiemmin ole johtanut erottamiseen.
- Sääntömääräys, johon erottaminen perustuisi, on epäselvä tai tulkinnanvarainen.
- Erotettava on itse hallituksen jäsen.
Ota yhteyttä toimisto@aigis.fi tai suoraan asiantuntijaamme. Aigis tarkistaa yhdistyksen säännöt, arvioi erottamisperusteen ja menettelyyn liittyvät riskit sekä auttaa tarvittaessa kuulemiseen, päätösehdotukseen ja perusteluihin liittyvissä asioissa.
Tomas Juutinen
Osakas, OTM (Helsingin yliopisto)
tomas.juutinen@aigis.fi