Viime vuosina valtionavustuksiin on kohdistunut merkittäviä leikkauksia, mikä on pakottanut monet yhdistykset arvioimaan toimintaansa uudella tavalla. Esimerkiksi STEA on esittänyt merkittäviä muutoksia avustusten myöntämiskriteereihin. Uusissa kriteereissä painoarvoa on annettu järjestöjen välisen yhteistyön lisäämiselle ja yhdistysten yhdistymisille. Eduksi katsottaisiin jatkossa, että järjestö pystyy esittämään “konkreettisen suunnitelman yhdistymisestä ja päällekkäisen hallinnon karsimisesta toisen samalla kentällä toimivan järjestön kanssa”.
Ei olekaan ihme, että taloudellisen toimintaympäristön kiristyessä ja valtion painottaessa yhdistymisaikeita yhä useampi yhdistys pohtii, miten turvata toimintansa jatkuvuus ja säilyttää vaikuttavuutensa.
Tässä artikkelissa Aigis Lakiasiaintoimiston lakimies Sami Makkonen avaa yhdistysten välisen yhteistyön erilaisia muotoja juridisesta näkökulmasta ja kertoo, miten yhdistysten yhdistyminen käytännössä tapahtuu.
Aigis on yleishyödyllisiin yhteisöihin erikoistunut lakiasiaintoimisto, joka tukee kokemuksella myös järjestöjen rakennejärjestelyissä.
Yhdistysten luonne verrattuna osakeyhtiöihin sulautumisen näkökulmasta
Yritysmaailmassa yhtiöiden yhdistymiset ovat melko tavanomaisia. Yhdistymisessä eli fuusiossa sulautuva osakeyhtiö sulautuu varoineen ja velkoineen toiseen, vastaanottavaan osakeyhtiöön. Sulautuvan osakeyhtiön omistajat saavat tällöin vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita tai muuta omaisuutta. Osakeyhtiölaki (624/2006) tunnistaa kahden tyyppisiä sulautumisia, jotka ovat absorptiosulautuminen (yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön) ja kombinaatiosulautuminen (vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön).
Osakeyhtiölain alaisessa sulautumisessa sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Samanaikaisesti sulautuva yhtiö purkautuu ja kombinaatiosulautumisessa vastaanottava yhtiö syntyy.
Yhdistysten yhdistyminen poikkeaa kuitenkin olennaisesti osakeyhtiöiden fuusioista. Yhdistystoiminnan keskiössä on pääoman sijaan sen jäsenet, eivätkä yleishyödylliset yhdistykset saa tavoitella taloudellista etua jäsenilleen. Siinä missä osakeyhtiö on pääomayhteisö, voisi yhdistystä kuvailla henkilöyhteisöksi.
Yhdistykset poikkeavat osakeyhtiöistä myös yhdistymisvapauden vuoksi. Yhdistymisvapauteen sisältyy myös oikeus olla kuulumatta yhdistykseen. Tämä tarkoittaa, ettei yhdistyksen jäseniä voida liittää kysymättä toiseen yhdistykseen. Jokaisen jäsenen on erikseen ilmaistava tahtonsa liittyä uuteen tai vastaanottavaan yhdistykseen.
Yhdistyslaki ei sisällä säännöksiä sulautumisesta – Yhdistysten yhdistyminen on silti mahdollista
Toisin kuin osakeyhtiölaki, yhdistyslaki ei sisällä säännöksiä sulautumisesta. Yhdistyksellä ei siten ole mahdollisuutta osakeyhtiön tapaan mahdollisuutta suoraan sulautumiseen.
Tästä huolimatta yhdistyminen voidaan toteuttaa yhdistyslain muiden säännösten nojalla, vaikka prosessi onkin vähemmän selkeä. Käytännössä toteutus vaatii usein toisen yhdistyksen purkamisesta, uuden yhdistyksen perustamisesta tai jäseneksi liittymisestä toiseen yhdistykseen.
Hieman yksinkertaistaen yhdistyminen voidaan toteuttaa kahden eri päämallin mukaan. Ensimmäisessä mallissa perustetaan kokonaan uusi yhdistys. Tällöin kaikki yhdistymiseen osallistuvat yhdistykset puretaan omien sääntöjensä mukaisesti. Samalla perustetaan uusi yhdistys, johon jäsenet liittyvät yksilöllisesti.
Toisessa mallissa yksi yhdistyksistä jatkaa toimintaansa vastaanottavana yhdistyksenä. Muut yhdistykset puretaan, ja niiden jäsenet hakevat jäsenyyttä vastaanottavaan yhdistykseen. Vastaanottava yhdistys säilyttää oikeushenkilöllisyytensä, mutta sen toiminta muutetaan vastaamaan uutta kokonaisuutta.
Vaikka päällisin puolin yhdistyminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, on prosessissa paljon huomioitavia asioita sulautuvan yhdistyksen purkamisesta, sopimusten muuttamisesta, varallisuuden siirrosta ja mahdollisten velkojien huomioimisesta jäsenkunnan siirtämiseen ja sääntöjen muuttamiseen.
Yhdistysten yhdistyminen on siis mahdollista, mutta edellyttää aina huolellista suunnittelua ja tarkkuutta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun sulautuva tai vastaanottava yhdistys on liittorakenteinen. Yhdistyminen voi edellyttää myös valmistelevana toimena yhdistyksen sääntöjen muuttamista.
Voit myös lukea lisää yhdistysten fuusiosta tästä YhdistysLexin artikkelista.
Yhteistyön tiivistäminen ilman yhdistymistä
Kaikissa tilanteissa yhdistyminen ei ole paras tai edes mahdollinen ratkaisu. Erityisesti tilanteissa, joissa jäsenistö ei tue purkautumista tai yhdistyksillä on erilaiset toimintakulttuurit, yhteistyön tiivistämisen kevyemmät muodot voivat olla tarkoituksenmukaisempia.
Yksi vaihtoehto on yhteistyöjärjestön perustaminen. Tällöin yhdistykset säilyvät itsenäisinä, mutta keskittävät esimerkiksi edunvalvontaa, viestintää tai hanketoimintaa yhteiseen organisaatioon. Tämä malli mahdollistaa yhteistyön syventämisen, mutta saattaa myös lisätä hallinnollista taakkaa rakenteen monimutkaistuessa.
Toinen vaihtoehto on sopimuspohjainen yhteistyö. Yhdistykset voivat sopia esimerkiksi yhteisistä palveluista, yhteishankkeista, tapahtumista tai hallinnollisista ratkaisuista. Yksi yhdistys voi esimerkiksi palkata yhden työntekijän, joka työskentelee myös toiselle yhdistykselle. Tällöin on tärkeää, että yhteistyöstä sovitaan asianmukaisesti, jotta vastuut ja oikeudet ovat yksiselitteiset.
Tarvitsetko asiantuntijan apua juridisten vaihtoehtojen selvittämiseen tai toimeenpanoon? Ota yhteyttä!
Aigikselta saat kokeneiden yhdistysjuristien avun ja räätälöidyt ratkaisut juuri teidän tilanteeseenne. Avustamme myös yhdistyksen rakenteen muuttamisessa ja suunnittelussa. Ota yhteyttä toimisto@aigis.fi tai suoraan asiantuntijaamme, niin katsotaan kuinka voimme olla avuksi.
Sami Makkonen
Osakas, OTM (Helsingin yliopisto)
sami.makkonen@aigis.fi